Sunnuntaina meni melkein kokopäivä mökillä. Nasta oli ensimmäistä kertaa pitemmän aikaa vapaana, valvonnassa tosin. Hyvin pysytteli lähettyvillä eikä lähtenyt omille tutkimusmatkoilleen.
Hauskin tilanne oli kun orava laskeutui puuta pitkin ja huomasi koiran. Kurre jäi piiitkäksi aikaa ihan paikoilleen puunrunkoa vasten pää alaspäin. Nasta ei edes huomannut oravan olemassaoloa. Sensijaan linnut kiinnostavat neitoa suunnattomasti, taisi alkaa oikein harmittamaan kun se ajoi ne kerran syöttöpaikalta pois eivätkä ne palanneet ennenkuin Nasta oli taas sisällä. Nasta-parka koki taas yhden shokin (ainakin omasta mielestään) kun aitini heilutteli pannunlappuja. Murinan jälkeen ne todettiin aika pian vaarattomiksi.

Kohtaamis/ohitusharjoitukset jatkuvat vaihtelevalla menestyksellä. Joskus mennään ohi ihan hipihiljaa, tosinaan vain matalalla murinalla. Rähinääkin toki vielä riittää, mutta koirien kanssa joita on nähty useimmin riittää yleensä muutama kiivas haukku. En ainakaan vielä ole keksinyt mitään logiikkaa kelle rähistään ja kelle ei. Taitaa Nasta käyttää sitä kuuluisaa naisen logiikkaa <VBG>. Välillä Nasta jo selvästi haukkuu mulle eikä toiselle koiralle. Kaippa sekin on jonkinlaista edistymistä, vai ???

Tänään meillä oli tosi huono ulkoilusäkä ilmojen puolesta. Kastuttiin niin päivällä kuin illallakin oikein kunnolla. Sehän on ihan selvä juttu, että sade alkaa silloin kun olet linjalla "Utsjoki-Kevo" eli hiton tuutissa kaukana kaikesta. No, ei me kumpikaan olla sokerista. Nasta ei onneksi pidä vesisadetta ja kastumista ollenkaan pahana. Ei siis mikään "neiti hienohelma".
Ensimmäistä kertaa kun kuivasin neitiä se pelästyi siinä vaiheessa kun pistin pään kokonaan pyyhkeen sisään. Äkkiä siihenkin tosin totuttiin ja nyt tunnutaan oikein nauttivan kun pää on pyyhkeen sisässä.

Jäin tuossa miettimään pitäisikö kirjoittaa tänne myös "kolmannella kotimaisella", sillä vierailijoita on ollut mm.Usasta, Unkarista, Belgiasta, Eestistä ja Saksasta.