Eilen (keskiviikkona) illalla porukoilta kävellen tullessamme kohtasimme lisää "villieläimiä". Matkalla törmäsimme fasaaniin, pariinkin rusakkoon ja kettuun. Eniten Nasta ihmetteli fasaania, joka ei tuntunut pelkäävän lainkaan koiraa. Nasta kun on tottunut siihen, että linnut lähtevät pakoon sen komentaessa. Fasaanikukko katseli kaikessa rauhassa Nastan rähjäämistä. Lienee niin tottunut koiriin, että ei enää paljon hätkähtänyt.Kettu nähtiin sen verran kaukaa, että Nasta ei ilmeisesti edes tajunnut mikä se oli.

Rusakot puolestaan lähtivät pakoon kuin "rusakot makuulta" Nastan bongatessa ne. Ihmettelin muuten pitkään miksi Nasta rähjää mun asuintaloni edessä oleviile puskille, kunnes yksi ilta sieltä lähti rusakko. Tuon jälkeen neiti on joka ilta halunut ehdottomasti tarkistaa pusikon, jos siellä vaikka taas olisi rusakko. Oravat, varikset, harakat ja lokit ovat jokapäiväistä "kauraa" meidän lenkeillä, ettei niiden kohtaamisesta edes viitsi edes pitää lukua.

Tulipahan todistettua eilen sekin, että Nastasta on kuin onkin vahtikoiraksi - ainakin autossa. Juttelin tuttavani kanssa auton vieressä neidon ollessa autossa sisällä. Nasta oli ihan rauhassa, kunnes kaverini laittoi kätensä auton päälle. Itsekin pelästyin hiukan Nastan reaktiota : se kun meinasi tulla lasista läpi hampaat irvessä. Kaverin otettua käden pois auton katolta koirakin rauhoittui. No, tulipahan testattua tuokin asia. Auton voijatkossa jättää ihan rauhassa ovet lukitsematta, jos Nasta on siellä. Luulen, että niin kahjoa varasta ei löydykään joka menisi sisälle autoon.

Mua sitten jaksaa rassata ihmiset, jotka tulevat koiransa kanssa ihan iholle, kun olen saanut Nastan rauhoittumaan rahjäämisestä toisen koiralle. Eilenkin illalla yksi setä tuli koiransa kanssa "ihmettelemään" vajaan metrin päähän. Mun täytyi suorastaan käskeä sitä jatkamaan matkaa.