Viikonloppuna pidettiin Messilässä Suomen Pyreneläiset ryn erikoisnäyttely. Näyttelyssä oli lyhytkarvaisia paimenia 12 ja pitkäkarvaisia 53. Tuomari oli Jean-Bernard Moings Ranskasta. 

Oli erittäin kiva tavata vanhoja tuttuja (niin ihmisiä kuin koiriakin) ja tutustua uusiin pyrtsi-ihmisiin. Miellyttävä tunne on, että meikäläistä ei ole unohdettu vaikka mulla pyrtsiä ei enää olekaan. 

Annoin näyttelyssä toisen kerran Kassun muistopalkinnon näyttelyn vanhimmallle paimenelle. Tänä vuonna sen sai Soile Tankan Demi, 13-vuotias narttu. Täytyy myöntää, että mulle nousi kyyneleet silmiin palkintoa ojentaessani ja mun mieltäni lämmitti erityisesti Soilen sanat hänen vastaanottaessaan palkinnon. Hän kertoi arvostavansa palkintoa erittäin paljon.

Tässä on kuva Demistä ja Soilesta

Lisää kuvia näyttelystä ja muistakin touhuista Messilässä : http://kuvablogi.com/blog/12/58/ 

Matkaseurana mulla oli ”kummityttö” Alli emäntänsä Annukan kanssa. Alli oli erittäin reipas ja jopa nukkui myyntipöydän alla kesken näyttelytouhun. Alli ei yhtään arkaillut isompia koiria, (no ehkä isot valkoiset pyreneittenkoirat hieman pelottivat, mutta eivät paljon) rohkeasti mentiin tekemään tuttavutta. Kyllä totuus taitaa olla, että pyrtsi pyrtsin tuntee. Näyttelyn jälkeen Alli sitten pääsi tuohuamaan muiden paikalle olleiden pentujen kanssa, leikkiin otti toki osaa myös muutama aikuinen. Niin Allin kasvattaja Johanna kuin Allin isän Vagabondin omistaja Lea vaikuttivat tyytyväisiltä pentuun ja myös belgialainen pyrtsikasvattaja ja tuomari Salvatore Giannone kehui Allia.

Nasta oli viikonlopun mökilä porukoitten kanssa ja kuten mä veikkasinkin kaikki oli mennyt ihan hyvin.