Taisin ihan turhaan hermoilla Nasta jättämistä yksin päivän ajaksi. Ainakin ensimmäinen päivä meni ihan hyvin. Mitään tuhoja ei oltu tehty. Kotiin tultuani vastassa oli aika unisen oloinen koira, ilmeisesti ajatuksella "miksi sä tulit häiritseen mun uniani". Jälleennäkemisen riemu oli kyllä suuri, pusuja sateli oikein urakalla minuuttikaupalla.Toki täytyy myöntää, että oli se Nasta (ja sen mahdolliset touhut) monta kertaa mielessä päivän aikana.

Neiti oli myös ihan valmis lähtemään hieman aamukuuden jälkeen ulos, ei edes ihmetellyt outoa ajankohtaa. Teimme ihan pienen "pissalenkin" kotiin tultuani sekä leikimme vartin verran lumessa. Nasta oikein rakastaa lunta ja on tosi innoissaan peuhatessaan siinä.