Tänään on kulunut tasan vuosi siitä, kun tapasin Nastan ensimmäistä kertaa. Se oli muuten rakkautta ensi silmäyksellä. Nopeasti tämä vuosi on kulunut. Kaikenlaista mahtuu viimeisen vuoden tapahtumiin, niin hyvää kun huonompaakin. Valtaosaltaan kylläkin pelkkiä positiivisia asioita.

Pitkä tie on vielä meillä edessä. Oikeastaan vasta viime kuukausina Nastan päähän on alkanut todella mennä, että se olen MINÄ meidän huushollissa kun määrää kaapinpaikan.

Jotain on varmasti tehty oikeinkin kuin vertailee näitä kahta kuvaa:
Tässä Nasta viime vuoden huhtikuussa (kuva: Jonna Laitinen)


Ja tässä eilinen kuva



SE täytyy todeta, että vimeiseen vuoteen ei ole juuri tylsää tai tapahtumaköyhää päivää mahtunut.