Paljon on Nastalla vielä opittavaa joululahjojen aukaisemisesta  Nyt jo sujui pikkuisen paremmin kuin vuosi sitten. Mieluisin oli ilman muuta uusi pehmolelu (punainen piru  ). Antoi "pirulainen" pirulleen muuten "aikamoista" kyytiä.

Nasta koki myös "kolmannen asteen yhteyden" joulupukkiin. Isäni oli lupautunut joulupukiksi yhdelle tutulleen ja puki kotona ylleen joulupukin varusteet. Nasta nosti aikamoisen metelin nähdessään isäni pukeutuneena joulupukiksi.

Eka kerran näin sillä oikein niska/selkäkarvat pystyssä. Ei suostunut menemään isän luokse vaikka tämä kuinka houkutteli, päinvastoin pakeni portaikkoon murisemaan "moiselle ilmestykselle".

Kun isä tuli takaisin n. 45 minutin kuluttua, Nasta oli jo kuin mitään erikoista ei olisikaan isän yllä. Ihmeellinen on tuo mudin sopeutumiskyky, sitä en jaksa lakata ihmettelemästä. Ensikerran kun jotain outoa/uutta on nähty(ja sille muristu/haukuttu), seuraavan kerran se ei voisi vähempää kiinnostaa.