Tiistaina oltiin Nastan kanssa seuraamassa agilitykisoja Tampereella. Homma meni miten kuten. Louskutus oli aluksi aikamoinen, hiljeni toki vähitellen. Ehkä kuitenkin liikaa haukkuvia koiria Nastan mielestä. Positiivisinta koko jutussa oli, että Nasta uskalsi tehdä hieman tuttavuutta belkkaripennun kanssa. Pennun omistaja syötti Nastalle ja pennulle vuoronperään makupaloja, mikä edisti tilannetta. Pääsyy reisuun oli Vilin (Nastan veli) ensimmäinen agilitykisa, Vili kisasi mölliluokassa. Vili suoritti radan kahdesti nollilla ja oli möllimaksien viides. Jotta pystyin seuraamaan kisaa rauhassa, laitoin Nastan autoon "jäähylle".

Luoksemme (siis mun ja Sadun + Vilin) tuli nuori nainen kyselemään mudeista. On mahdollisesti harkitsemassa mudin hankintaa ensi keväänä. Yritimme kertoa mahdolisimman paljon rodusta ja sen ominaisuksista. Viilipyttymäisen Vilin vastapainoksi esittelin myös Nastan. Toivottavasti en onnistunut karkoittamaan pois mahdollista uutta mudistia.

Ihmettelin keskiviikkona mudien ruokahalua. Söin nimittäin banaania ja Nasta tuli (tapansa mukaan) katsomaan mitä syön. Tarjosin neidille ensin pienen pienen palan banaania ja oli ilmeisen hyvää kun haluttiin lisää. Annoin muutaman palan ja hyvällä ruokahalulla kelpasivat. Muutenkin hedelmät tuntuvat ainakin Nastalle maistuvan. Se on saanut omenaa, persikkaa ja viinirypäleitä, kaikki ovat maistuneet. Tamperelainen perusvihannes eli mustamakkara on vielä kokeilematta. Täytyy pikapuoliin korjata tuo puute. Mun edellinen koirani, pyrtsi Kassu suorastaan rakasti mustaamakkaraa.

Keskiviikkona käytiin ostamassa neidille uusi nahkapanta,huomasin näet että käytössä ollut panta kulutti karvoja kaulasta. Samalla reissulla ostimme myös huomioliivin, jotta Nasta näkyisi myös syyspimeällä.