Nasta oli yökylässä porukoilla viikonlopun yli. Pienistä epäilyksistäni huolimatta kaikki meni erittäin hyvin. Nasta söi koko vierailun ajan hyvin, nukkui yönsä rauhallisesti eikä kuulemma ikävöinyt mun perääni. Lupasivat ottaa toistekin neidon hoitoon. Äidin sylikin oli kelvannut "lohdutuspaikaksi", tähän asti porukoillakin Nasta on halunnut vain mun syliini. Äiti nauroi myös Nastan tyyliä tulla selän taakse makaamaan nojatuolissa istuttaessa.

Yksi uusi kokemus (tod.näk.) tuli neidille viikonlopun aikana : äitini pesi Nastan!! Pesu oli onnistunut hyvin, Nasta oli antanut kastella itsensä, laittaa shampoota turkkiin ja huuhdella shampoon pois ravistamatta itseään välillä. Äitini on tosin tottunut koiranpesijä, hän pesi myös Kassun aikoinaan.Syynä tähän "omalaatuiseen" pesusysteemiin on, että porukoilla on iso pesuhuone ja siellä on helppo pestä koira. Seuraava pesu onkin sitten vasta keväällä.

Vahtikoiraksi siitä ei taida olla <LOL>. Kun menin hakemaan koiraa päivällä, niin pääsin yläkertaan asti ennenkuin Nasta huomasi mut. Ilo ja riemu oli melkoinen, loppupäivä sitten leikittiinkin mun kaksoisolentoani. Nasta ei vissiin loppupäivänä ollut puolta metriä kauempana. Nytkin se makoilee mun jaloissani.

Nastan juoksut ovat alkaneet. Ei mitenkään runsaana, mutta joka tapauksessa. Odotan mielenkiinnolla muuttuuko neidin käytös juoksun aikana. Ainakaan vielä mitään merkittävää muutosta ei ole ollut, lukuunottamatta lisääntynyttä läheisyyden tarvetta. Karvatkin ovat pysyneet "kiinni" - ainakin vielä.